Felix Manz oli 1500-luvun anabaptisti-liikkeen alkuvaiheen johtajia. Hänet hukutettiin 1527.
Felix Manz oli arvostettuun sukuun kuuluvan kaniikin avioton poika. Hän oli saanut opillista sivistystä. Hän oli vuoden 1523 lopulla yhdessä Konrad Grebelin kanssa Zürichin kaupungin reformaatioliikkeen radikaalin siiven johtohahmoja.[1] Manz, Grebel ja joukko muita yritti taivutella myös Ulrich Zwingliä kannalleen, mutta tämä kieltäytyi. Niinpä joukko alkoi pitää omia kokouksiaan.[2]
Vuonna 1524 Manz johti liikettä, joka oli alkanut kieltäytyä viemästä lapsia kastettavaksi. Hän oli myös yhdessä muiden kanssa kirjoittamassa syyskuun alussa 1524 Thomas Müntzerille kirjettä, jossa he kiittelivät tämän näkemyksiä muun muassa kasteesta mutta kehottivat hartaasti tätä näkemyksiään ajaessaan välttämään väkivallan käyttöä.[3]
Tammikuussa 1525 Zürichin kaupungin raati uhkasi maastakarkotuksella niitä, jotka kieltäytyivät kastamasta lapsiaan ja määräsi karkotettaviksi kaikki ne radikaaleihin kuuluvat, jotka eivät olleet kotoisin Zürichistä ja velvoittivat Zürichin kansalaisia, kuten Manzia ja Grebeliä, alistumaan ja lopettamaan keskustelun aiheesta. Tällöin kuitenkin radikaalit tekivät selvän irtautumisen muusta kirkosta, kun Grebel kastoi entisen munkin Georg Blaurockin uskovien kasteella ja tämä kastoi sen jälkeen 15 muuta. Näin sai alkunsa anabaptisminakin tunnettu kastajaliike.[4]
Liike alkoi nopeasti levitä, mutta Zürichissä sitä alettiin niin ikään nopeasti nujertaa: maaliskuussa 1526 raati tuomitsi Grebelin, Manzin ja Blaurockin vangittaviksi torniin vedelle ja leivälle ja kielsi kaikkia vierailemasta heidän luonaan, myös sairauden sattuessa. Tarkoitus oli antaa heidän kuolla sinne. Kastajaliikkeen kuitenkin levitessä voimakkaasti Pohjois-Sveitsissä Balthasar Hubmaierin vaikutuksesta Felix Manz hukutettiin Zürichin läpi virtaavaan Limmatjokeen. Samalla Blaurock tuomittiin kujanjuoksuun, mutta hän selvisi tämän jälkeen muukalaisena karkotuksella. Paluusta olisi seurauksena kuolemantuomio. Grebel oli kuollut ruttoon jo kesällä 1526.[5]